Laitoin ensimmäisen jouluvalon (nolo). Tilasin myös joululahjan, kun sattui sopiva kohdalle netissä. Loput jouluvalot odottavat pian postissa, jos nyt edes marraskuulle pystyisin odottamaan niiden kanssa. Tämä on aina se aika vuodesta, jolloin en malta. Odotan ennen kaikkea uutta vuotta, sitä kun ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Ihan kuin ilman sitä tietäisi, mutta se nyt vain on eri asia. 

Olin perjantaina käräjäoikeudessa. Vanhoihin asuntokauppoihin liittyen minulta vaadittiin rahaa, homevauriosta josta en itse tiennyt mitään ja jonka syntymiseen en ollut millään lailla osallinen. Kyseessä oli sovitteluistunto, ja tuomari sanoi, että jos juttu menee oikeuteen niin minä häviän, ihan sama tiesinkö tilanteesta vai en. Jos jokin ei ole oikeus ja kohtuus, se voi nähtävästi silti olla laki.

No, lopputuloksena oli se, että maksan seuraavan vuoden ajan tietyn summan kuussa. Pääsin vähemmällä kuin olisi voinut käydä. Onko tuohon varaa, riippuu täysin siitä miten minun käy kun kuntoutustukipäätös tulee. Sen pitäisi tulla kuukauden sisällä. Jos se on kielteinen - en tiedä mitä teen. En halua edes ajatella sitä. Mutta ei ollut tarkoitus synkistellä. Päätöksen täytyy olla myönteinen, ja kun vähennän vaate- ja meikkiostoksia, saan silti rahaa vielä säästöönkin. Tulen toimeen loppujen lopuksi niin kovin vähällä.

Laihdutus otti vähän takapakkia kun tuosta oikeudenkäynnistä suivaantuneena kumosin hulppeat kolme siideriä, söin Paradis-rasian ja kaksi pitsaa (nämä kolmen päivän aikana). Mutta nenä eteenpäin, jatkan siitä mihin jäin. Nyt taas kiinnostaakin terveellinen syöminen.