Tänään on viimeinen lomapäivä. Kylläpä todellakin jännittää! Tiedän onneksi paikan ja reitin mihin olen menossa. Olen saanut lusmuta aivan liian kauan. Niin kauan että olen kokonaan unohtanut, miksi olen täällä. Toivottavasti se palautuu mieleeni huomenna. 

Niin, ja kävi siten, että uusikin tietokoneeni hajosi. Koira puri siitä johdon poikki. Asia selvisi onneksi yhdellä käynnillä tietokonekaupassa, vaikka ensin näytti pahalta. Mutta tenttiin lukeminen jäi enkä sitten mennyt sinne. Nyt en kehtaa edes vilkaista sähköposteja. Tyypillistä. Miten minulle aina käykin näin?