... alan muuttua lahnaksi. Siis vielä enemmän lahnaksi kuin olen ennen ollut. Nyt ei tarvitse edes siivota, yleiset tilat ja jopa huoneeni siivotaan talon puolesta kerran viikossa. Ei pölynimuria, ei astianpesukonetta. Pyykkiä täytyy jossain välissä pestä, mutta se nyt on aika pientä. 

Ja mitä mahdollisuuksia minulla olisi. Voisin pidentää koiralenkkiä, voisin mennä kaupungille, tilillä on jopa rahaa, voisin ostaa jotain kivaa, ja mikä parasta talossa on ilmainen kuntosali. Opiskeltavaakin olisi, ja tosi mielenkiintoista vielä. Onneksi niissä tehtävissä on deadline, joka on aina sunnuntai, ja sunnuntai-iltaan mennessä tehtävät olen tehnytkin. Koko viikko on ollut aikaa. 

Tarvitsisin selkärangan. Tai edes lukujärjestyksen, tästä olen puhunut ennenkin, sellaisen joka tehdään kun kotiudutaan sairaalasta. Aamulla ylös sängystä, kahvia, koirat, opiskelua, salille, koirat, netissä lorvimista. Jotain tällaista. Sentään ajattelen asiaa.